Blogiyrittäjä Könösen hikinen iltapäivä, osa 4.
Tämä on neljäs osa blogiyrittäjä Könösen hikisestä iltapäivästä kertovassa sarjassa Blogiyrittäjä Könösen hikinen iltapäivä. Aiemmin sarjassa ovat ilmestyneet osat Blogiyrittäjä Könösen hikinen iltapäivä, Blogiyrittäjä Könösen hikinen iltapäivä, osa 2. sekä Blogiyrittäjä Könösen hikinen iltapäivä osa 3. Lukeminen saattaa kannattaa aloittaa ensimmäisestä osasta, vaikkakaan kaikki eivät välttämättä ole sitä mieltä.
Tähän mennessä tapahtunut: Ridgen ystävä vuosien takaa tunnustaa olevansa postinkantaja. Ravintolamoguli Ensio P. Nassi leiriytyy Brasilian rannikolle. Kolmen vuoden kuluttua rantaan ajautuu laatikko, jossa on megafoni. Basilika valitaan Suomen kansalliskukaksi.
Blogiyrittäjä Könönen yritti pysytellä matalana. Ympärillä oleva hiekka tuntui vielä haalealta, vaikka yöilma oli jo viilentynyt päivän kuumuudesta. Nuotio oli noin 50 metrin päässä. Hän toivoi, etteivät tulen ympärillä istuvat Business Opportunity Directorit huomaisi häntä.
Könönen oli jo ollut menossa takaisin nukkumaan, kun hän oli yhtäkkiä kuullut kitaransoittoa. Katsoessaan suuntaan, josta ääni tuli, hän näki valon välkettä ehkä noin kilometrin päästä. Siellä paloi nuotio.
Könöseltä oli kestänyt lähes puoli tuntia päästä huomaamatta lähemmäs nuotiota. Loppumatkan hän oli ryöminyt. Enimmän aikaa Business Opportunity Directorit tuijottivat vaiteliaina tuleen. Välillä joku avasi suunsa, mutta puhui niin hiljaa, että Könösen korviin kantautui pelkkää muminaa. Muut mumisivat vastaukseksi ja taas oli hiljaista.
Jonkun ajan kuluttua mumina alkoi lisääntyä. Könösestä tuntui aivan kuin tulen ympärillä keskustelevat ihmiset olisivat olleet kiihdyksissä jostain. Äänenpainokin kasvoi ja Könönen saattoi selvästi erottaa yksittäisiä sanoja muminan seasta. Äkkiä yksi naisista huusi kirkkaalla ja kuuluvalla äänellä: mitä Juhana tekisi!
Tämä aiheutti välittömän muutoksen muminan sävyssä. Nyt se oli innostunutta, jopa vapautunutta. Välillä joku taas soitti kitaraa. Nauruakin kuului. Yhtäkkiä sama mies, joka oli aiemmin puhunut Könösen kanssa nousi seisomaan ja osoitti kädellään aavikolle. Puolen kilometrin päässä näkyivät maastoauton valot. Se ajoi suoraan kohti nuotiota.
Jatkuu...
3 Comments:
Huh, mikä helpotus, ei mitään kirvesjuttuja. Ainakaan vielä. Kyllä menee jännäksi.
Musta tuntuu, että mä en enää pysty kirjoittamaan tätä. Pelkään, etten ensi yönäkään saa nukuttua, kun ne Business Opportunistit tulee uniin.
Jos se auto on kaupunkimaasturi niin voisin sen kuskille kertoa semmoiset terveiset Conanilta, että paljon edukkaammaksi tulis pitää lippistä jossa lukee "I have a very small penis." Meillä on nyt vahtivuorot, niin saadaan edes pätkissä nukkua ens yö.
Lähetä kommentti
<< Home