Tärkeää ihmisoikeusasiaa

Pro Karelia yhdistys on julkaissut kirjan, jossa esitetään yksityiskohtainen suunnitelma Karjalan luovutettujen alueiden palauttamiseksi sekä sotakorvausten takaisinmaksamiseksi. Kirjassa arvioidaan, että nykyisin alueilla asuvista 400 000 venäläisestä noin 250 000 jäisi asumaan alueelle. Heille voitaisiin myöntää muun muassa ihmisoikeudet.

Koska kirjan kirjoittaja maisteri Veikko Saksi ei ole kovinkaan älykäs henkilö, häneltä on jäänyt huomaamatta omaan suunnitelmaansa sisältyvä nerokas liikeidea, jonka pyrin tässä irroittamaan asiayhteydestään ja tarjoamaan jalostettavaksi vapaaseen käyttöön esimerkiksi Suomen valtiolle. Kertyneillä tuloilla voitaisiin ostaa koko Itä-Karjala aina Ensosta Uraliin.

Ihmisoikeuksien myöntäminen voisi nimittäin olla aivan loistava bisnes. Kukaan ei ole vielä keksinyt ryhtyä rahastamaan idealla, vaikka potentiaalisia ihmisoikeuksien ostajia on maailmassa yli kuusi miljardia.

Ensinnäkin valtio voisi perustaa webbisaitin www.ihmisoikeuskauppa.com, jossa kuka tahansa luottokortin omistava henkilö voisi hankkia itselleen ja perheenjäsenilleen ihmisoikeudet. Sopivaa summaa vastaan asiakas voisi tulostaa virallisen näköisen ihmisoikeustodistuksen viralliselle paperille, epäviralliselle paperille tai mille tahansa paperille, joka tulostimessa sattuisi olemaan.

Sopiva hinta ihmisoikeudelle voisi olla... Hetkinen lasketaanpa. Maisteri Veikko Saksi arvioi, että sotakorvaussumma nykyrahaksi muutettuna olisi neljä miljardia euroa, mutta kansantaloudellisena rasitteena sen hinta olisi noin 30 miljardia euroa. Tätä summaa vastaan siis myönnettäisiin 250 000 ihmisoikeutta eli yhden ihmisoikeuden hinnaksi tulisi siis 120 000 euroa. Se on kyllä aika iso summa ja sillä saa esimerkiksi ihan mukavan auton, mutta toisaalta mitä tekee autolla, jolleivat ihmisoikeusasiat ole omalta kohdalta kunnossa.

Helsinki-Vantaan lentoasemalla olisi kioski, josta välilaskun tehneet lentomatkustajat voisivat ostaa itselleen Suomen valtion myöntämät viralliset ihmisoikeudet. Tämä toisi valuuttatuloja ja työpaikkoja Vantaalle ja Suomen maine maana, jossa ihmisoikeudet ovat reilusti kaupan, leviäisi pian kaikkialle maailmaan.

Köyhemmille ihmisille voitaisiin myydä ihmisoikeuksia osamaksulla tai vuosilisenssillä, joka olisi syytä uusia vuosittain. Muuten saattaisi uhata tilanne, että ihmisoikeudet menisivät pois voimasta, juuri kun olisi lomamatkalla jossakin viehättävässä diktatuurimaassa ja sekös olisi epämukavaa. Siinä teloituskomppanian edessä seistessä vieruskaveri yhtäkkiä kohottaisi kättään ja sanoisi anteeksi, mutta minulla olisi tällainen ja kaivaisi oman ihmisoikeustodistuksen esiin ja pääsisi pois teloitusrivistä. Kyllä siinä hiukan harmittaisi, että olisi se viimeinen osamaksu jäänyt maksamatta.

Ja jos nyt tosiaan jollain olisi sellainen tilanne, ettei sitä rahaa löytyisi tarpeeksi, niin Suomen valtio voisi tulla asiassa sen verran vastaan, että esimerkiksi toisen munuaisen luovuttamalla saisi ihmisoikeudet ainakin pariksi vuodeksi.

Voimakas ihmisoikeuskauppa synnyttäisi luonnollisesti myös paljon uusia ihmisoikeusjärjestöjä, joista osa olisi ihmisoikeuskaupan puolesta ja osa vastaan. Yhteistä näille molemmille järjestöille olisi, että ne järjestäisivät koko ajan uusia mielenosoituksia Suomessa. Tämä taas synnyttäisi kokonaisen mielenosoituselinkeinon, joka työllistäisi kymmeniä tuhansia ihmisiä. Helsinki olisi täynnä mielenosoitusmyymälöitä, joissa myytäisiin kommandopipoja, banderolleja, barrikaadeja ja mitä kaikkea vaan voi mielenosoituksissa tarvita.

Oikein todella maksukykyisille asiakkaille voitaisiin myydä yli-ihmisoikeuksia, joilla saisi esimerkiksi ajaa ylinopeutta täysin laillisesti ja vieläpä kännissä. Jos jäisi kiinni vaikka myymälävarkaudesta niin poliisit vaan taputtelisivat olkapäälle ja lotossa saisi laittaa kuponkiin kymmenen rastia normaalilla hinnalla.

Ihmisoikeuksien kauppa nousisi nopeasti merkittävimmäksi teollisuudenalaksi Suomessa. Kaiken maailman mainostoimistot joutuisivat yötä päivää rakentelemaan kamppiksia, joilla yhä uusia ihmisoikeuksia saataisiin kaupaksi. Saisimme nauttia toinen toistaan nerokkaammista sloganeista kuten Ole ihmisiksi - vain 99 euroa päivä tai Tunnetko tutun hajun sen? Ostin ihmisoikeuden.

Parasta kuitenkin olisi, että koska valtio ottaisi kaikista myydyistä ihmisoikeuksista 22 prosentin arvonlisäveron, perintövero voitaisiin vihdoin lakkauttaa.