Rouva T:n ihmeelliset kiusaukset

Baarin ovi oli houkuttelevasti avoinna. Pitkänperjantain ilta oli jo hämärtynyt ja kevätillan koleus valtasi kadut. Rouva T. pujahti oviaukosta sisään ja katsoi tarkkaavaisesti ympärilleen. Onko tämä se sama baari, jossa minulla oli tapana käydä opiskeluaikoinani, rouva T. mietti. Mitäs luulisit, tuttu ovimies hymyili.

Iltapäivällä rouva T:n oli vallannut apeus. Rouva T:n puoliso oli liikemiesmatkalla eteläisessä Saksassa. Matka kestäisi koko pääsiäisen.

Rouva T. yritti miettiä, mitä hänen puolisonsa mahtaisi tuoda tuliaiseksi eteläisestä Saksasta. Tuskin suklaamunia. Tehtäisiinkö eteläisessä Saksassa edes suklaamunia. Rouva T. ei ollut varma. Hänen mieleensä tulivat ainoastaan Bayerische Motor Werken tuotteet. Jotain laadukasta sen täytyisi olla.

Viisitoista minuuttia myöhemmin rouva T. ei enää jaksanut miettiä tuliaisia. Hän avasi television, mutta sulki sen samantien. Ruudussa esitettiin kidutusta. Ristillä riippuvaa pitkätukkaista ja likaista vankia tökittiin keihäällä ja ohjaaja mässäili yksityiskohdilla. Rouva T. päätti olla provosoitumatta tästä, koska hän mielessään kuitenkin hyväksyi kaikki ne vieraiden valtioiden miehitykset, joilla oli YK:n valtuutus.

Hetken aikaa rouva T. mietti soittavansa ystävälleen rouva A:lle, mutta muisti samassa, mitä rouva K. oli kertonut rouva A.n tokaisseen Neiti P:lle tämän kehuttua rouva T:n uudempaa autoa.

Rouva T. päätti lähteä baariin.

Jos rouva T. olisi ollut lähiörouva, hän olisi voinut suunnitella menevänsä lähiöbaariin iltaa istumaan. Valitettavasti rouva T. ei ollut lähiörouva. Itse asiassa hän ei ollut edes koskaan kuullut lähiöistä. Siksi hänen mieleensä ei tullut suunnitella menevänsä lähiöbaariin.

Ideastaan ilahtuneena Rouva T. puki ylleen mielistringinsä sekä stay-up -sukat. Ensin hän suunnitteli laittavansa päälleen 360 euron hintaiset pitsiset rintaliivit, mutta arveli, ettei se olisi oikein hänen matkoilla olevaa puolisoaan kohtaan. Niinpä hän puki ylleen 250 euroa maksaneet pitsiset rintaliivit.

Päästyään kadulle rouva T. mietti mihin suuntaan hänen pitäisi kääntyä. Hän päätti mennä oikealle. Luultavasti joku baari tulee ennen pitkää vastaan, hän arveli. Käveltyään puoli tuntia, rouva T. tunsi itsensä niin uupuneeksi, että hetken aikaa hän suunnitteli ottavansa taksin ja ajavansa sillä loppumatkan. Ehkä se ei kuitenkaan olisi oikein matkoilla olevaa puolisoani kohtaan, rouva T. tuumi ja päätti mennä bussilla.

Baaritiskin tumma puupinta kiilsi ja heijasti tiskin takana olevien kahdeksan oluthanan kuvajaisia. Miksiköhän niitä on juuri kahdeksan, rouva T. mietti. Jotta voisin palvella sinua nopeammin, baarimikko vastasi ja lipoi huuliaan.

Miellyttäväkäytöksiseksi herraksi pukeutunut mies nojaili itsevarmana baaritiskiin. Mies vilkaisi arvioivasti rouva T:tä, kun hän astui ovesta ja käveli kohti baaritiskiä. Mies yritti välttää tuijotusta, mutta rouva T. ei voinut olla huomaamatta, että mies oli huomannut hänet. Rouva T. mietti pitäisikö hänen hymyillä miehelle osoittaen, että oli huomannut hänen katseensa samalla osoittaen, ettei pitänyt sitä tunkeilevana. Ei, se ei olisi oikein matkoilla olevaa puolisoani kohtaan, hän tuumi ja iski miehelle silmää.

Rouva T. maisteli mojitoaan ja silmäili hajamielisenä iltapäivälehteä, kun hänen mieleensä juolahti ajatus. Tässä minä rouva T. istun baaritiskillä ja maistelen mojitoani samalla, kun puolisoni on matkoilla eteläisessä Saksassa. Rouva T. vilkaisi sivulleen, oliko miellyttäväkäytöksiseksi herraksi pukeutunut mies huomannut, mitä hän ajatteli, mutta tämä tuijotti isorintaista tarjoilijaa.

Pitäisiköhän minun pyytää tuota herraa tarjoamaan itselleni vodka martini, rouva T. mietti, mutta ajatteli, ettei se olisi oikein hänen matkoilla olevaa puolisoaan kohtaan. Rouva T. pyysi miestä tarjoamaan hänelle cosmopolitanin.

Miksi tässä taksissa on punaiset verhot, rouva T. kysyi. Ei tämä ole taksi. Tämä on limusiini, mies vastasi.

Rouva T. mietti pitäisikö hänen kertoa miehelle olevansa sinkku. Ei, se ei olisi oikein hänen matkoilla olevaa puolisoaan kohtaan, hän tuumi ja päätti sen sijaan valehdella ikänsä.

Aamulla mies pyysi hänen puhelinnumeroaan. Rouva T. oli jo kirjoittamaisillaan sen huulipunalla peiliin, mutta ajatteli, ettei se olisi oikein hänen matkoilla olevaa puolisoaan kohtaan. Hän kirjoitti sen sijaan sisarensa puhelinnumeron.

Kaksi vuotta myöhemmin rouva T. ja hänen puolisonsa istuivat autossa matkalla rouva T:n sisaren ja tämän miellyttäväkäytöksiseltä näyttävän miehensä luo syömään pääsiäisateriaa. Rouva T. mietti, pitäisikö hänen kertoa miehelleen tuosta pääsiäisestä kaksi vuotta aiemmin, kun hän oli tavannut sisarensa miehen ensimmäisen kerran, mutta päätti sitten, ettei se olisi oikein hänen sisarensa puolisoa kohtaan.

Sitä paitsi hän oli saanut eteläisestä Saksasta tuliaiseksi suklaamunia.

Onko tämä punaviini lammasmarinoitua, rouva T kysäisi. Ei, se on yrttihöyrytetty kahdensadan asteen pakkasessa, rouva T:n sisaren mies vastasi.